...tän hetkinen avomies on mun ensimmäinen rakkaus. Nyt kun mulla on mennyt hetken jo paremmin ja tuntuu välillä jopa ihan hyvältä, niin oon alkanut miettimään, että onko tää nyt tässä? Tääkö on se mun elämän mies, vai onko jossakin vielä joku? Äh, kauhean syvällistä pohdintaa ollut siis.
en tunne sua yhtään, koko kehoni pohtii
mitä jos tää on hirveä virhe
ja rakastun helvetisti
oikeasti, aivan oikeasti.
Kohta alkais olemaan melkein kaikki kurssitkin kasassa, muut abit lomailee ja meigä tekee kursseja yöt... 7h + kurssikoe menee suunnillee yhteen reaalikurssiin... 5 kurssia odottaa koulussa vaan kokeentekoa, ja on sillä läpi sitten. Pitäisköhän melkein jopa käydä tekemässä, niin sais merkintöjä niistä?
mäkin oon tunnettu tuuliviiri
joskus mä tahdon saada ton jätkän
ja toisinaan taas unohtaa sen
täysin unohtaa sen.
Tukka vaihtoi taas vaihteeks väriä... turkoosi. Joidenkin mielestä sininen. Mutta mun mielestä turkoosi.
Nojoo märkänä se näyttää siniseltä. Ja kauhee juurikasvukin on, mutta en viitti ainakaan vielä heittää värinpoistoo. Lähtee koko tukka pian. 8D
Pelkään että saat minut tuntemaan
se ei sovi mun pirtaan
pelkään että saat minut tuntemaan
se ei sovi mun iltaan
ennemmin sekoillaan.
Ostin tänään uuden paidan ja vihreet henkselit New Yorkerista 8D Mwhahaha. Siellä on töissä muuten mun unelmien mies, jumalauta että se kundi on hyvännäkönen.
tai mun sydämeni jättää mut tähän.
Sen tietää siitä, että: Ei se ole se oikea, jonka kanssa voi olla, vaan se jota ilman ei voi olla.
VastaaPoistaToisaalta rakastua ihminen voi vaikka kuinka moneen ja kuinka usein. Rakastuminen on ihanaa. Mutta se että rakastaa vatii työtä ja varmaan vähän taitoakin.
Tsemppiä viimeisiin kursseihin.
Niinhän se taitaa olla :)
VastaaPoistaRakastuminen onkin, mutta kuten sanoit niin rakastaminen onkin sitten ihan eri asia! :D
Kiitos! =)